5.9.2016

Rakas, minä olen pullukka

En missään vaiheessa oikeastaan ole varsinaisesti stressannut painostani. Silti edessä on nyt häädieetti, ja syy sille ryhtymiseen on hyvinkin yksinkertainen: haluan tuntea oloni paremmaksi niin hääpäivänä, kuin päivinä ennen häitä ja häiden jälkeenkin.

Stressittömyydestä huolimatta en aina ehkä kuitenkaan ole ollut tyytyväinen siihen mitä näen katsoessani peiliin. Saan kuitenkin olla onnellinen, sillä Kristian ei ole koskaan sanonut että minun pitäisi tehdä itselleni jotain, tai antanut ukaaseja siitä miltä minun tulisi näyttää. Päinvastoin hän sanoo, että olen täydellinen juuri tällaisena kuin olen. Aika ihanaa, tiedän. Ja arvostan!


Pidän liikkumisesta, mutta sanotaanko näin että olen taitava hukkaamaan liikkumisen iloni. Niin on käynyt monta kertaa. Olen kävellyt, hölkännyt ja juossut pitkiä lenkkejä. Olen aikoinani pyöräillyt silloista työmatkaani noin 70 kilometriä päivässä, viitenä päivänä viikossa. Olen ostanut kuntopyörän ja se on ollut minulle niin tärkeä, että purin sen palasiksi ja kannoin sen osina putkikasseissa muiden tavaroiden joukossa tehdessäni muuttoa linja-autokyydillä Helsingistä Keski-Suomeen, sillä en halunnut luopua siitä. Kuntopyöräni nimi on Espanjalainen Esko, ja se on minulla edelleen, uutta innostusta odottamassa. Olen pelannut salibandya ja rakastin sitä, mutta polveni eivät kestäneet ja harrastus oli laitettava jäihin.

Tiedättekö muuten sen tunteen kun joku laji vaan on ylitse muiden, se on se sinun juttu? Minulle se laji oli salibandy. Salibandyharrastuksen päättymisestä on aikaa noin 12 vuotta ja kaipuu lajin pariin oli niin valtavan suuri, että nyt, vastoin kaikkia odotuksia, uusi yritys takaisin kaukaloon on todellinen, kun viime keväänä aloitin harrastuksen uudelleen! Kypsyttelin ajatusta lajin kokeilemisesta pitkän aikaa ja keräsin rohkeutta lähteä samaan leikkiin uudelleen näillä polvilla, jotka aiemmin samaisen harrastuksen parissa olivat menneet niin huonoon kuntoon, että polveni pystyi vääntymään paikoiltaan niinkin rankassa urheilusuorituksessa kuin keilatessa.

Kun päätös kaukaloon paluusta oli sitten viimein kuitenkin tehty, ostin heti ensimmäiseksi hyvät polvituet molempiin polviin. Ne ovat osoittautuneet kultaakin kalliimmiksi, ja polvitukien ansiosta uskallan taas juosta! Neljä kuukautta olen nyt pystynyt lajia harrastamaan ilman ongelmia, ja koputan puuta jotta onni ei vaan kääntyisi. Olen tällä hetkellä vain niin sanoin kuvaamattoman onnellinen, kun saan taas juosta reikäpallon perässä ja pelata salibandya, vieläpä ihan parhaassa joukkueessa!


Lisäksi kun laitetaan vielä ruokapuolikin kuntoon, niin luulen että tämä morsian tulee olemaan oloonsa hääpäivänä varsin tyytyväinen. Aion ottaa käyttööni Superdieeteistä tutun ruokavalion, pienillä vapauksilla tosin. Olen sitä muutamaan otteeseen kokeillut ja minulla se toimii, saan siitä valtavasti energiaa ja sentit häviävät vyötäröltä. Lisäksi suurena plussana on se, että nälästä ei todellakaan tarvitse kärsiä! Viimeksikin tuota ruokavaliota kokeillessani jouduin pienentämään annoskokoja jonkin verran, sillä en yksinkertaisesti vain pystynyt syömään sitä kaikkea mitä olisi pitänyt pystyä. Olen myös äärimmäisen hidas syömään, joten minusta tuntui että en mitään muuta ehtinyt tehdäkään, kun syödä, syödä ja syödä. Katsotaan nyt kuinka tällä kertaa käy, onko työ koulumaailmassa opettanut minut nopeammaksi ruokailijaksi, jolloin ehtisin harrastaa muutakin kuin syömistä...

Sitten viimeisenä kohtana käsittelyssä on se minun ehdottomasti suurin haasteeni, nimittäin herkut. Ja voi elämä! Voisin elää pelkillä herkuilla! Voisin asua piparkakkutalossa, voisin käydä suklaakylvyissä... Voisin syödä herkkuja työkseni, ja olisin miljonääri! Olen ollut herkkulakossa ennenkin, ja se on ollut ihan siedettävää. Ei raivareita, ei hermoromahduksia. Vain suunnaton ikävä suklaata... Niinpä tämä onkin minun - ja vain minun - haaste itselleni: pystynkö minä, ikuinen sokerihiiri ja namumonsteri luopumaan herkuista, jotta voisin paremmin?

Se jää nähtäväksi.
Raportteja mission onnistumisesta luvassa aina aika-ajoin.

4 kommenttia:

  1. Ihan mieletöntä, että pääsit takaisin vanhan harrastuksen pariin! :) ♥

    Mun pitäisi varmaan ottaa asiakseni kirjoittaa itsekin blogiin jotain tästä aiheesta, heh! Mä nimittäin kuljen (tässäkin?) asiassa tietyllä tapaa vastakarvaan - mä en nimittäin ainakaan toistaiseksi ole ajatellut, että alkaisin erityisemmin dieetille / paastoamaan / kuntoilemaan nykyistä enemmän. Nykyistä - siis oikeastaan olematonta...

    Mulla on jäänyt vyötärölle reilut 10, varmaan lähemmäs 20 ylimääräistä kiloa - raskauskiloja. Raskauskiloja, jotka olisi ollut ajankohtaista pudottaa jo 8 vuotta sitten... :---D Ne vaan jämähtivät, ja nyt tähän uuteen vartalonkuvaansa on alkanut tottua. Toki, entisenä alipainoisena näen itseni tällä hetkellä aivan suunnattoman suurena - vaikka todellisuudessa painoindeksikin pysyy yhä edelleen normaalipainon puolella. Ylärajoilla kyllä, mutta normaalissa yhtäkaikki.

    Voi olla, että jossain vaiheessa mä yritän kiinnittää vähän enemmän huomiota herkuttelun vähentämiseen ja terveellisempiin vaihtoehtoihin, ehkä voisi joskus myös lähteä miehen mukaan fillaroimaan - ja meiltähän löytyisi kyllä kotoa myös oma kuntosali, mutta mä en vaan koe oloani millään tavalla itsekseni siellä :-D Ehkä sitä vaan pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh! Juuri puolentoista tunnin reeneistä tulleena ja päivällä yhden harkkapelin pelanneena voin kyllä sanoa olevani väsynyt mutta onnellinen! <3

      Mulla tämä ajatus oman hyvinvoinnin parantamisesta on muhinu mielessä jo todella pitkään, häät nyt oli vain viimeinen niitti oikeiden valintojen tekemiseen.
      Mutta olemassahan ei ole yhtä tiettyä muottia tai mallia johon jokaisen morsiamen tulisi sopia., ja musta on hienoa että meitä on niin erilaisia, tässäkin suhteessa! :)
      Pääasiahan on se, että oma olo on mahdollisimman hyvä, ja siihen tässä juuri tähdätään! :)

      Mutta ymmärsinkö oikein, että teillä on siis ihan oma kuntosali..? Wau!!!

      Poista
  2. ... Ja se mikä unohtui sanoa, niin TSEMPPIÄ! ♥

    VastaaPoista